Biografia – Pasi Pitkänen

Pasi Pitkänen

Työni ja intohimoni

Työssäni Kaavin koulun luokanopettajana pyrin opetuksen lisäksi auttamaan oppilaitani kasvamaan ihmisinä ja löytämään omat vahvuutensa. Mielestäni jokaisen tulisi etsiä vahvuuksiensa kautta ”omaa juttuaan”, jonka todeksi eläminen tuo sisältöä ja onnellisuutta elämään. Näin voimme palvella paremmin toisiamme ja tuoda lisäarvoa omaan ja ympärillämme elävien ihmisten elämään.

Yksi suurimmista elämääni eteenpäin vievistä intohimoista on ollut liikunta ja urheilu. Liikunnan kautta olen oppinut tuntemaan omat voimavarani ja kehittämään itseäni määrätietoisesti. Lapsena ja nuorena harrastin monipuolisesti kaikkia kotikunnassani Kaavilla tarjolla olleita liikuntalajeja; hiihtoa, jääkiekkoa, yleisurheilua, salibandyä ja lentopalloa. Ohjatun liikunnan ohessa merkittävin osa liikkumisestani kuitenkin koostui vapaa-ajan omaehtoisesta liikunnasta, jossa vain mielikuvitus oli rajana.

Noin 14 vuoden iässä yleisurheilu ja seiväshyppy alkoivat kiehtoa minua eniten. 15 ikävuoden tienoilla lopetin jääkiekon ja aloin harjoitella tavoitteellisesti seiväshyppyä. Parhaaksi tulokseksi jäi parikymppisenä hypätty silloinen yleisen sarjan piirinennätys ja aikuisten A-luokan tulos 485 cm. Seiväshyppyharrastus oli tavallaan ensimmäinen korkeakouluni. Seitsemän vuoden sitoutunut ja määrätietoinen harjoittelu opettivat monia ensiarvoisen tärkeitä taitoja, jotka ovat auttaneet minua eteenpäin elämässä. Urheiluun panostaminen teini-iässä ja oikeanlaisten ihmisten, kuten valmentajani vaikutuspiiriin pääseminen veivät elämääni hyvään suuntaan. Opin tekemään töitä tavoitteideni eteen ja onnistumisten myötä aloin uskomaan enemmän itseeni.

Vuonna 1998 pääsin toisella yrityksellä Jyväskylään opiskelemaan luokanopettajaksi. Ensimmäisellä yrittämällä hakupistemääräni eivät riittäneet edes pääsykokeisiin. Kuitenkin pääsykoekirjojen sisältö sai minut uskomaan, että olin pyrkimässä oikealle alalle. Seuraavan vuoden aikana luin kasvatustiedettä avoimessa yliopistossa ja toimin koulunkäynnin ohjaajana saadakseni lisäkokemusta ja riittävästi pisteitä seuraaviin pääsykokeisiin. Valmistuin opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 2003 ja aloitin luokanopettajan työt Kaavilla Retusen kyläkoululla vuonna 2004. Vuonna 2007 tulin taas valituksi Jyväskylän yliopistoon, tällä kertaa liikuntakasvatuksen maisteriopintoihin. Vuoden intensiiviopiskelun jälkeen palasin työhöni Kaaville ja opinnot saatoin valmiiksi vuonna 2018.

Liaanihyppy

Seiväshypyssä oma aktiiviura loppui vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen aloin keskittyä lajissa valmennukseen ja jatkoin kilpaurheilua lentopallon ja beach volleyn parissa aina 2010- luvun alkupuolelle saakka. Seiväshyppyvalmennus ja liikuntakasvatuksen opinnot samanaikaisesti poikivat ensimmäisen merkittävän keksintöni Liaanihypyn, joka on tuottanut iloa itseni lisäksi tuhansille ihmisille ympäri Suomea.

Liaanihypyssä on järjestetty SM-kilpailuja vuodesta 2012 alkaen. Sosiaalisen median välityksellä tieto lajista on levinnyt ympäri maailmaa ja kiinnostuneita yhteydenottoja on tullut aina Yhdysvaltoja myöten. Toukokuun 18. päivä vuonna 2024 toteutui yksi pitkäaikainen liaanihyppyyn liittyvä haaveeni, kun järjestimme Viron Otepäässä ensimmäisen liaanihyppykilpailun Suomen rajojen ulkopuolella osana liaanihypyn 20-vuotis juhlakiertuetta.

Itä-Suomen Seiväspankki

Moni hieno asia elämässäni liittyy seiväshyppyyn. Vuonna 2013 perustin ensimmäisen yritykseni Itä-Suomen Seiväspankin tukemaan valmennusharrastustani. Tässä vaiheessa minulla alkoi olla valmennuksesta kokemusta, koulutusta ja osaamista jo sen verran, että yrityksen perustaminen tuntui ajankohtaiselta. Suurin syy yrityksen perustamiselle oli kuitenkin se, että koko lyhyen valmennusuran ajan hyppyseipäiden puute ja vaikea saatavuus olivat vaikeuttaneet valmentamista. Olin jo useamman vuoden miettinyt ratkaisua ongelmaan tuloksetta. Lopulta päätin sijoittaa kaikki sen hetkiset säästöni seipäisiin ja perustaa yrityksen.

Lensimme isäni kanssa tammikuussa 2013 Yhdysvaltojen Nevadan osavaltiossa sijaitsevaan Renon kaupunkiin, jossa järjestetään vuosittain maailman suurin seiväshyppytapahtuma. Keskustelin Renossa UCS Spirit tehtaan edustajan kanssa seiväshankinnasta ja siitä, että alkaisin jatkossa maahantuoda heidän seipäitään Suomeen. Sopimus syntyi ja aluksi hankin itselleni noin 30 seivästä, joita aloin ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä vuokrata suomalaisille seiväshyppääjille ja kymmenottelijoille.

Tämän koen olevan toinen merkittävä keksintöni. Vuokraseipäille alkoi olla heti kysyntää ja vuosikymmenen loppuun mennessä vuokraseipäiden määrä ehti kolminkertaistua. Seiväspankin perustamisesta lähtien olen tehnyt vuosittain keskimäärin kaksi seivästilausta ja myynyt satoja UCS Spirit -merkkisiä seipäitä suomalaisille seiväshyppääjille. On ollut ilo ja kunnia olla mahdollistamassa suomalaisille hyppääjille kohtuullisilla kustannuksilla kehittymisen lajissa, jossa sopiva väline on merkittävässä osassa tuloskehitystä.

Fitness Decahtlon

Olen lapsesta saakka halunnut siirtää suorituskykyni rajoja tuonnemmas ja haastanut myös kanssaihmisiä samaan. Monipuolisuus liikunnassa on kiehtonut minua aina ja olen pitänyt erilaisista urheilulajeista. Tästä on osoituksena se, että olen päässyt kahdessa erilaisessa urheilulajissa seiväshypyssä ja beach volleyssa SM-tason tuntumaan. Työni kautta voin kokea edelleen onnistumisen tunnetta nähdessäni oppilaideni ja valmennettavieni kehittyvän ja oppivan uusia taitoja. Vuoden 2007–2008 liikuntatieteellisen opintojen aikana aloin miettimään, miten voisin edistää monipuolista liikuntaa muutenkin kuin omassa työssäni ja harrastuksissani. Siitä viimeistään alkoi yli kymmenen vuotta kestänyt prosessi, jonka seurauksena syntyi kolmas ja ehkä tähän mennessä merkittävin keksintöni Fitness Decahtlon -menetelmä.

Aluksi aloin kartoittamaan ja kehittämään liikuntatehtäviä eri liikunnallisuuden osa-alueilta. Suunnittelin tehtäviä niin, että ne tarjoaisivat haasteita niin aloittelijalle kuin huippu-urheilijallekin. Tehtävien kautta lapsilla ja nuorilla piti olla halutessaan mahdollisuus kehittyä taitaviksi ja monipuolisiksi liikkujiksi omatoimisen harjoittelun avulla seuraamalla liikuntatehtävien tavoitteita.Kun liikuntatehtävät olivat selvillä, kesti useita vuosia kerätä tuloksia eri-ikäisiltä liikkujilta. Liikuntatehtävien tuloksia vertailemalla alkoi pikkuhiljaa hahmottua pistetaulukko, jonka avulla on mahdollista havainnollistaa liikunnalliset vahvuudet ja eri liikunnallisten osa-alueiden keskinäinen tasapaino. Opettajan työn ja valmentajaharrastuksen kautta minulla on ollut etuoikeus työskennellä niin aloittelevien liikkujien kuin huippu-urheilijoidenkin kanssa. Tämä on ollut edellytys kattavan luotettavan pistetaulukon kehitystyölle. Tutkin liikuntatieteellisen pro gradussani fyysisen kunnon ja motoristen taitojen yhteyttä, mikä tuki myös Fitness Decathlon-menetelmän kehitystyötä.

Olen onnellinen ja tunnen ylpeyttä siitä, että sain perustaa Fitness Decathlon -menetelmän ympärille yrityksen kahden ystäväni kanssa. Verkkosivuilta näkyvien ohjeiden avulla kuka tahansa pääsee harjoittelemaan monipuolisia liikuntataitoja. Menetelmä on kerännyt eri lajeja harrastavia valmentajia yhteisiin koulutuksiin, joissa olemme perehdyttäneet nuorisovalmentajia monipuolisen liikkumisen saloihin.

Luottamushenkilötoiminta

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on kiinnostanut minua aina. Lähdin ehdokkaaksi kuntavaaleihin vuonna 2004 palattuani opintojen jälkeen töihin kotikuntaani Kaaville. Olin kolme kautta peräkkäin Kaavin kunnanvaltuustossa ja käytännössä saman ajan myös kunnanhallituksessa joko varsinaisena tai varajäsenenä. Olin myös ehdolla eduskuntavaaleissa vuonna 2011 Kokoomuksen riveissä. Kolmen valtuustokauden jälkeen pidin tauon kuntapolitiikasta miettiäkseni, mihin haluan jatkossa aikaani ja energiaani käyttää. Tänä aikana saatoin päätökseen myös kesken jääneet yliopisto-opintoni. Tauon aikana huomasin, että seuraan yhä mielenkiinnolla yhteisten asioiden hoitamista ja palasin mukaan kuntapolitiikkaan vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Luottamushenkilönä toimiminen on ollut mielenkiintoista ja sivistävää. Verkostoituminen ja vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa on ollut hedelmällistä ja avannut uusia väyliä toteuttaa itseäni. Eri tavalla ajattelevien ja jopa vihamielisesti itseeni suhtautuneiden ihmisten kohtaaminen on laajentanut ymmärrystäni ihmisyyden toimintamekanismeista. Tapani hoitaa asioita ei ole aina kaikkia miellyttänyt, mistä on seurannut toimintani mustamaalaamista sekä ikäviä puheita somessa ja selkäni takana. Tällainen toiminta ei tietenkään ole tuntuneet hyvältä, mutta lopulta olen näistäkin kokemuksista kiitollinen, sillä ne ovat kasvattaneet minua ihmisenä ja hioneet särmiäni.

Päätöksentekoon kuuluu mielestäni oleellisena osana oman perustellun mielipiteen kertominen vaikeidenkin päätösten kohdalla. Poliittisissa päätöksissä emme aina pysty siinä hetkessä tietämään millaiselta tekemämme päätös näyttää vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. On kuitenkin kuunneltava sydäntään ja tehtävä sinä päivänä parhaalta tuntuva päätös.

Tekeville kuten myös minulle on sattunut virheitä ja niistä on otettava opiksi. Koen, että toimintaani on aina ohjannut pyrkimys hyvään. Uskon, että silloin ei voi koskaan astua kovin pahasti harhaan. Anteeksianto ja halu ymmärtää toista näkemyksineen auttavat pitämään asiat asioina ja välttämään katkeroitumisen. Niin poliittisissa päätöksissä kuin muunkin elämän osa-alueilla tulemme pitkässä juoksussa lopulta näkemään, millaista hedelmää tekomme tuottavat. On helppo arvostella toisten tekemistä, mutta harvassa ovat ne ihmiset, jotka ovat valmiita pistämään itsensä likoon yhteisten asioiden hoitamiseksi ja joilla on aito kyky ja halu viedä asioita eteenpäin. On tärkeää kasata ympärilleen sellainen tiimi, jonka jäsenet toivovat hyvää toisilleen ja joiden kesken vallitsee syvä luottamus ja kunnioitus.

Perhe ja arvot

Oma perhe on ollut suurin haaveeni täysi-ikäisyydestä alkaen. Oikean ajankohdan ja elämänkumppanin löytymistä sain odottaa pitkään. Tai enhän pelkästään odottanut, vaan tein mielestäni vähintäänkin oman osani, jotta haave toteutuisi. Ja niin siinä sitten lopulta kävi, että vuonna 2018 rakas vaimo viimein löytyi oman kotikylän tytöstä, vaikka sopivaa morsianta tuli katsastettua isompienkin valtamerten takaa. Alttarille astelimme vuonna 2019 ja vuoden 2020 loppupuolella yhteistä elämäämme siunattiin esikoispojallamme. Hieman ennen esikoisemme syntymää muutimme Kuopiosta Kaaville, josta löysimme itsellemme mukavan kodin kylän palvelujen ääreltä. Puolentoista Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen tuntui hyvältä palata takaisin synnyinkuntaan, jossa myös vanhempamme ja muuta lähisukuamme asuu. Vaimoni on toiminut aktiivisesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksessä ja on ollut ilo seurata, kuinka paljon laadukasta ja monipuolista ilmaistoimintaa he ovat kaavilaisille lapsiperheille järjestäneet. Mielestämme Kaavi on turvallinen ja viihtyisä pieni paikkakunta, jossa on toimivat palvelut kaikenikäisille ihmisille.

Päällimmäisenä tunnen päivittäin suurta kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä olen saanut elämässäni kokea. Iso kiitos siitä kuuluu vanhemmilleni, jotka ovat lapsesta saakka auttaneet ja kannustaneet minua tavoittelemaan unelmiani. He ovat omalla esimerkillään ja kasvatustyöllään myötävaikuttaneet siihen, että minulla on henkistä ja fyysistä pääomaa pärjätä elämässäni. Koskaan he eivät ole painostaneet minua mihinkään suuntaan vaan olen saanut valita oman polkuni. Työntekoa ja perheen yhteisiin askareisiin osallistumista he sen sijaan ovat edellyttäneet pienestä pitäen. Siitä olen erityisen kiitollinen, vaikka aina esimerkiksi aikaiset puusavottaan heräämiset viikonloppuisin ja lomilla eivät tuntuneet miellyttäviltä. Olen ollut aina oman tieni kulkija ja matkan varrelle mahtuu myös vaikeampia jaksoja. Perheen läsnäolo ja tuki näinä aikoina ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.

Omaan kristillisen arvopohjan ja vakaumuksen. Sen kautta olen ymmärtänyt, että elämä on lahja, jonka jokaisesta päivästä tulisi ottaa irti se, mitä sillä on meille annettavaa. Vastaan tulee paljon asioita ja tilanteita, joihin emme pysty itse vaikuttamaan. Näiden asioiden tunnistaminen ja hyväksyminen auttaa meitä säästämään voimavarojamme ja keskittymään olennaiseen. Olen kokenut vahvasti, että jonkinlainen johdatus on ollut osana elämääni ihan lapsesta saakka. Se on auttanut ymmärtämään ja hyväksymään, ettei kaikki mene aina omien suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Uskon, että se miten tähän pisteeseen on päädytty, on ollut minulle paras mahdollinen tie. Suhtaudun tulevaisuuteen elämässäni kuin seikkailuun, jolla on hyvää annettavaa niin minulle kuin lähimmäisillenikin.